Perjantai 29.4.2016

Odottelimme aamulla hostellin edustalla kyytiä ja määränpäämme oli kohti Fernleigh day centreriä. Perille päästyämme menimme sisälle day centeriin, jossa tapasimme paljon päivätoimintaan osallistuvia asiakkaita. Odottelimme hetken asiakastamme, joka joi ensin aamuteensä perinteiseen tapaan, sillä muuten hänen päivänsä olisi mennyt pilalle. Tämän jälkeen menimme pieneen huoneeseen, johon tuli hänen lisäkseen mukaan hänen poikaystävänsä ja paras ystävänsä; ilman heidän läsnäoloaan hän ei olisi suostunut tapaamiseen lainkaan. Asiakkaalla on todella paha hammaslääkäripelko, ja tapaamisen tarkoituksena oli käsitellä terveyttä ja sen tutkimista niin, että asiakas osaisi käsitellä terveyttä hyvällä tavalla ja saisi terveydenhuollosta ja sen ammattilaisista turvallisen kuvan ja uskaltaisi mennä hammaslääkäriin.

Sessiossa kävimme läpi leikin kautta esim. pystyivätkö kaikki liikkumaan, tanssimaan ja kuuntelemaan; ovatko korvat tallessa ja miten hymyillään, jolloin jokainen näytti hammasrivinsä. Jokainen sai vuorollaan leikkiä lääkäriä, ja tutkia toisia ryhmän jäseniä. Psykologi kyseli mitä hedelmiä jokainen on aamulla syönyt, ja hänellä oli apunaan terveyttä käsittelevä kirja.

Ensimmäinen viikko takana, ja kaikki on sujunut hyvin. Ohessa kuvia aamuisen lenkkireitin varrelta.

Keskiviikko 27.4.2016 

Lähdimme aamulla junalla Leatherheadista kohti Redhilliä, ja aikataulut sekä matka sujuivat jo hienosti. Toinen meistä lähti toimiston lähellä sijaitsevaan day centeriin tapaamaan naisasiakasta, jolla on persoonallisuushäiriö sekä masennusta, ja tapaaminen käsitteli surun eri vaiheiden kohtaamista. Aluksi oli kerrottu, ettei tapaamista ei mahdollisesti voida järjestää, koska asiakas ei ollut suostuvainen ottamaan ulkopuolisia mukaan tapaamiseen. Tapaaminen sujui kuitenkin todella hyvin, vaikka puolessa välissä tapaamista asiakas ehdotti että voisiko opiskelija mahdollisesti mennä ulos meeting roomista loppusession ajaksi; het kun asiakas oli ehdottonut poistumista, hän kuitenkin perui ja totesi olevan hyvä asia jos opiskelija pysyy huoneessa loppuun asti ja oppii mahdollisimman paljon käytävästä sessiosta.

Toinen meistä lähti fysioterapeutin mukaan tapaamaan kahta asiakasta, ja käynnin tarkoituksena oli ottaa kuvia päivittäin suoritettavista asentohoidoista, ja koota niistä ohjekirja hoitajia varten. Toisella asiakkaista oli kehon vasemmalla puolella jotakin neurologisia ongelmia, joita menimme tutkailemaan; liikeradat olivat jäykkiä aiheuttaen koko kropan hallitsematonta liikehdintää. Tätä tutkailtuamme jonkin aikaa oli selvää, että asiaa olisi mentävä selvittämään lääkäriin. Tämän jälkeen lähdimme takaisin kohti toimistoa.

Olemme tutustuneet eri kaupungeissa, kuinka vammaiset henkilöt on otettu liikenteessä huomioon; löytyykö hissejä, ramppeja, mahtuuko junissa matkustamaan pyörätuolilla ja kuinka helppoa liikkuminen on.

Ensimmäiset päivät kohteessa

Saavuimme sunnuntaina iltapäivällä Leatherheadiin, jossa majoituksemme sijaitsee. Hostellimme on kävelymatkan päässä juna-asemasta, josta matkustamme työpaikallemme Redhilliin.

Asetuttuamme lähdimme tutustumaan alueeseen. Leatherhead on pieni, mutta idyllinen maalaiskylä, jossa uskomme viihtyvämme hyvin.

Maanantai aamuna herätyskello soi kello 6:30 ja aloimme valmistautumaan ensimmäiseen päivään. Kävimme ostamassa asemalta juna-liput ja odotimme ensimmäisen junan saapumista. Matkustamme ensin Leatherheadista Dorkingiin, josta kävelemme pienelle ''asemalle'' nimeltään Dorking Deepdene, ja sieltä otamme viimeisen junan kohti Redhilliä. Redhillin asemalta on noin 15 minuutin kävelymatka työpaikallemme Kingsfield Centeriin. Kuitenkin ensimmäisenä päivänä yhteyshenkilömme Susann tuli hakemaan meidät aseman läheltä, ja vei meidät perille toimistolle.

Saavuttuamme toimistolle tutustuimme muihin hoitajiin ja henkilökuntaan. johon kuuluu mm. lääkäri, psykologi, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Aamupäivän tutustuimme erilaisiin kansioihin, joissa kerrottiin hoitajien työstä sekä erilaisista työmenetelmistä kuntoutuksessa. Iltapäivällä pääsimme mukaan seuraamaan asiakastapaamista, jossa asiakkaana oli 33-vuotias naishenkilö, jolla on Downin syndrooma ja vakava astma. Tapaamisen päätyttyä Susann vei meidät asemalle, josta lähdimme kohti hostellia.

Toisena päivänä pääsimme heti aamusta mukaan henkilökunnan palaveriin, joka käsitteli asiakaskuntaa, ja joka pidetään kerran kuussa. Palaverissa käydään läpi 2-3 asiakasta, josta keskustellaan henkilökunnan kesken. Palaveri kesti noin kaksi tuntia. Iltapäivällä menimme yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa asiakastapaamiseen Epsomiin, jossa aiheena oli munuaissyöpää sairastavan miehen tarpeellinen ravinnonsaanti yhdessä miehen ohjaajan kanssa. Lopuksi pääsimme myös tervehtimään asiakasta.

Ensimmäiset päivät täällä ovat sujuneet oikein mukavasti ja olemme päässeet näkemään jo vaikka mitä ja oppimaan paljon uutta.

Cheers, Jannike & Linda